Kirjat valtaavat Helsingin Messukeskuksen jälleen lokakuussa. Helsingin Kirjamessuilla nautitaan kohtaamisista, keskusteluista, kiehtovasta kirjallisuusohjelmasta sekä tietysti laajasta valikoimasta huimia messutarjouksia. Poimi talteen puhutut uutuudet, aikaa kestävät klassikot ja suosikkilöydöt osastoltamme 6e60.
Gaudeamuksen ohjelma Helsingin kirjamessuilla 26.-29.10.2023
TORSTAI 27.10.
Klo 16:00 Petri Paavilainen: Tieteen valepuvussa
Kruununhaka (Tiedetori)
Astrologia, parapsykologia, kreationismi… Pseudotieteelliset opit kiehtovat monia, ja vetoaminen tieteelliseen tutkimukseen on väärin käytettynä voimakas ase. Pseudotiede ei ole silti sama asia kuin virheellinen tai huono tiede. Mistä sen tunnistaa? Kognitiivisen neurotieteen yliopistonlehtori Petri Paavilainen käsittelee pseudotiedettä ilmiönä niin tieteenfilosofian, kognitiivisen psykologian kuin tieteenhistoriankin näkökulmista. Haastattelijana Tiina Raevaara.
Klo 17:00 Tiina Sihto & Paula Vasara: Hoivan pimeä puoli
Hakaniemi
Hoiva ja sen järjestelyt koskettavat meistä jokaista. Hoivaaminen voidaan kokea palkitsevana, mutta pahimmillaan se saattaa olla myös velvoittavaa ja raskasta sekä viedä tekijänsä psyykkisesti, fyysisesti ja emotionaalisesti äärirajoille. Ongelmilla on laajoja vaikutuksia yksilölle ja yhteiskunnalle. Tutkijat Tiina Sihto ja Paula Vasara käyvät läpi hoivasuhteiden katveita, rajoja ja säröjä sekä palvelujärjestelmän rakenteellisia vinoumia. Haastattelijana Iida Simes.
Klo 17:30 Suuri humanismikeskustelu
Hakaniemi
Humanistisella tutkimuksella ja lukuisilla työelämän eri aloilla vaikuttavilla humanisteilla on tärkeä rooli ihmiskunnan suurimpien haasteiden ratkaisemisessa. Millainen on humanismin ja humanistien merkitys tämän päivän ja tulevaisuuden maailmassa? Ajankohtaista keskustelua Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon toimittaman Aika haastaa humanistit -kirjan sekä Lotta Aarikan ja Piia Alvesalon toimittaman Ratkaiseva humanisti -teoksen pohjalta johtaa Karo Hämäläinen.
PERJANTAI 27.10.
klo 14:30 Tommi P. Lankila: Antiikin viimeinen keisari
Suomenlinna
Oliko Kaarle Suuri antiikin viimeinen tuulahdus vai keskiajan ensimmäinen airut? Frankkien kuningas liitti mahtavaan valtakuntaansa lähes koko läntisen Euroopan. Historioitsija Tommi P. Lankila opastaa kiehtovalle matkalle antiikin lopusta varhaiskeskiajalle ja avaa, millainen henkilö ja hallitsija Kaarle Suuri oli. Haastattelijana Tuomas Heikkilä.
klo 15:00 Kristiina Kalleinen: Valtioaamun aika
Suomenlinna
Vuodet 1809 ja 1863 ovat Suomen historian merkkipaaluja, joiden merkityksestä kiistellään edelleen. Valtioyöksi kutsutun pysähtyneisyyden kauden sijaan suuriruhtinaskunnassa elettiin valtioaamua, jolloin yhteiskunnallinen kehitys oli ripeää. Poliittisen historian dosentti Kristiina Kalleinen murtaa vanhat tulkinnat Suomen historiasta ja avaa autonomian aikaa sekä suhdetta Venäjään tuoreesta näkökulmasta. Haastattelijana Juha Roiha.
klo 15:30 Heikki Mikkeli: Geneven henki
Suomenlinna
Nyt selvitetään, mikä Kansainliiton merkitys todella oli. Ensimmäinen maailmanjärjestö ei ollut pelkästään suuri epäonnistuminen vaan onnistui helpottamaan miljoonien elämää. Sen tarkastelemat kysymykset ovat nykymaailmassa edelleen ajankohtaisia. Historian professori Heikki Mikkeli tarkastelee Kansainliiton historiaa kokonaan uudesta näkökulmasta käsin. Haastattelijana Iida Simes.
klo 16:00 Pasi Tuunainen: Sodan maantiede
Suomenlinna
Ylivoimaiset armeijat ovat monesti joutuneet vaikeuksiin epäsuotuisan ympäristön vuoksi. Maantieteelliset tekijät viidakoista vuoristoihin ovat vaikuttaneet sotatoimiin Krimin sodasta ja maailmansodista Syyriaan ja Irakiin sekä Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Historioitsija Pasi Tuunainen kuljettaa teoksessaan Karjalan ja Kainuun metsistä Vietnamin tunneliverkostoihin. Haastattelijana Janne Hopsu.
klo 16:30 Virpi Mäkinen & Elina Vuola: Naiset pyhyyden tulkkeina
Kruununhaka (Tiedetori)
Antiikin aikana, keskiajalla ja varhaisella uudella ajalla eläneet naiset pohtivat uskontoa ja naisena olemisen ehtoja. Kristityn, juutalaisen ja islamilaisen kulttuurin piiristä peräisin olevissa teksteissä on mukana niin kirjeitä ja runoja kuin oppineita ja kantaaottavia kirjoituksia. Suomennetut ajatukset tarjoavat ainutlaatuista tietoa eletystä elämästä ja naisen monenlaisista. Anna-Stina Nykäsen haastateltavana yliopistonlehtori Virpi Mäkinen ja professori Elina Vuola.
klo 17:00 Kaarle Wirta, Katja Tikka, Henri M. Hannula: Suurvallan rakentajat
Suomenlinna
Kaksi nälkäistä nousevaa suurvaltaa. Kaksi kultaista aikakautta aluillaan. Toisistaan hyötyneiden Ruotsin ja Alankomaiden yhteinen sävel loi Euroopalle uuden ajan alun suurvaltasinfonian. Kaarle Wirta, Katja Tikka, Henri M. Hannula ja Kalle Kananoja kuljettavat 1600-luvun pyörteisiin ja osoittavat, että Itämeren valtiaaksi noussut Ruotsi oli muutakin kuin sotilasmahti. Samalla tutustutaan suurvaltoja rakentaneisiin kiehtoviin ihmisiin. Haastattelijana Anna-Liisa Haavikko.
klo 17:00 Henriikka Mustajoki: Tästä pitäisi puhua
Kruununhaka (Tiedetori)
Miksi työyhteisöissä voidaan huonosti? Syy saattaa olla varjopuheessa. Varjopuhe on näkymätön ja tunnistamattomaksi jäävä voima, joka muovaa yhteisöjen vuorovaikutusta. Vaikenemme siitä, mistä olisi tärkeää puhua, ja käsitelemme asiat piilossa, varjopuheessa. Ilmiön tunnistaa jokaisesta työpaikasta. Puhumattomuuden varjoihin jäävät asiat kasvavat isommiksi kuin ne kenties ovat. Tietokirjailija Henriikka Mustajokea haastattelee Reetta Kettunen.
klo 18:30 Emilia Kilpua & Hannu Koskinen: Aurinko – tuttu ja tuntematon tähtemme
Kruununhaka (Tiedetori)
Aurinko tarjoaa meille mielin määrin energiaa, valoa ja revontulia mutta myös esimerkiksi geomagneettisia myrskyjä. Lähitähtemme kuumuudessa syntyy elämää ylläpitävä säteily. Mitä oikeastaan tiedämme Auringosta? Avaruusfyysikot Emilia Kilpua ja Hannu Koskinen matkaavat uuden ajan alusta nykypäivään ja esittelevät, miten ymmärryksemme Auringosta ja muista tähdistä on kertynyt samalla kun moderni fysiikka on ottanut kehitysaskeleitaan. Maija Karala haastattelee.
LAUANTAI 28.10.
klo 11:00 Tuomas Tepora: Sankari ja antisankari
Kruununhaka
Mielikuvien myyttinen sotasankari, päälahtari, aristokraatti ja kosmopoliitti sekä seksualisoitu suurmies – Mannerheim on herättänyt voimakkaita mielipiteitä ja rajuja kiistoja. Marsalkan valtavaa henkilökulttia on rakennettu jo vuosisadan ajan. Historioitsija Tuomas Tepora selvittää, miksi suhtautuminen Mannerheimiin jakaa edelleen kansaa ja mitä hahmo eri ihmisille edustaa. Haastattelijana Juha Roiha.
klo 13:00 Jukka Korpela: Muinais-Venäjän myytti
Suomenlinna
Venäjän retoriikassa voittava kertomus on ollut näkemys ikiaikaisesta Muinais-Venäjästä, jolla perusteltiin myös hyökkäystä Ukrainaan. Palkittu historioitsija Jukka Korpela purkaa vanhentuneita käsityksiä Venäjästä, Ukrainasta ja niiden muotoutumisesta. Käynnissä olevan sodan tausta avautuvat historian kautta. Haastattelijana René Nyberg.
klo 17:00 Mira Hulkkonen: Ilmasto-oivalluksia
Vallisaari
Ilmasto on muutoksessa. Nyt on meidän vuoromme muuttua. Välitön mielihyvä houkuttelee helposti, mutta ihmismielessä on ansojen lisäksi supervoimia, jotka voidaan valjastaa ilmastokatastrofin torjumiseen ja suurten ongelmien selättämiseen. Ilmastotutkija ja tiedeviestinnän asiantuntija Mira Hulkkonen johdattaa tunnistamaan ihmismielen vahvuudet sekä jipot, joiden avulla vältämme ansat ja ylitämme esteet matkalla parempaan tulevaisuuteen. Haastattelijana Tiina Raevaara.
klo 19:00 Jyrki Nissi & Juho Wilskman: Sota ja kuolema keskiajalla
Suomenlinna
Keskiajalla taistelukenttiä hallitsivat milloin jalkamiesten rintamat, milloin ratsastavat jousimiehet. Kuolemalla ja kuolinhetkellä oli merkittävä uskonnollinen ja kulttuurinen rooli. Keskustelua Juho Wilskmanin teoksesta Sota keskiajalla (Atena) ja Jyrki Nissin kirjasta Kuolema keskiajalla. Haastattelijana Juha Roiha.
SUNNUNTAI 29.10.
klo 11:30 Jussi Lankinen: Pandemian jäljet
Hakaniemi
Korona on jättänyt monenlaisia pidemmän aikavälin jälkiä yhteiskuntiin. Toimittaja Jussi Lankisen matka muuttuvassa Euroopassa osoittaa, että pandemia on kiihdyttänyt aiempia ongelmia, mutta myös avannut muutoksen paikkoja esimerkiksi ilmastokysymyksissä. Ohjelmassa analysoidaan yhteiskuntien suuria muutoksia ja tullaan myös lähelle tavallisten ihmisten kokemuksia eri maissa. Haastattelijana Janne Hopsu.
klo 13:30 Tuomas Laine-Frigren: Antisemitismin kirous
Kruununhaka
Toisen maailmansodan kauhut pakottivat Jean-Paul Sartren, George Orwellin ja István Bibón erittelemään antisemitismin syntyä ja olemusta Ranskassa, Britanniassa ja Unkarissa. Klassikkoesseet yhteen kokoava teos auttaa hahmottamaan myös nykyisen antisemitismin taustoja sekä etnisten ja kulttuuristen ennakkoluulojen rakentumista. Kirjan ovat suomentaneet ja toimittaneet tutkijat Anssi Halmesvirta ja Tuomas Laine-Frigren. Laine-Frigreniä haastattelee Timo R. Stewart.
